jos ei se tapa niin se todellaki hajottaa

haluun vaan juoda teetä, pitää villasukkia pitkin päivää, katsella parhaimpien sarjojen uusintoja vällyjen välissä lämpimässä. tahdon vaan ottaa kuvia noista syksyn värjäämistä lehdistä jotka tippuu vähitellen kylmenneen maan päälle. tahdon vaan alottaa alusta. haluun vaan kuunnella musiikkia mun kuulokkeista. haluun vaan halia mun kavereita, haluun vaan nukkua pitkään ja viettää ainakin yhden netittömän päivän. tahdon vaan kävellä ulkona koirien kaa ja heitellä lehtiä ympäriinsä. haluun vaan inspiroitua ja innostua uusista ihmisistä sekä jännittävistä asioista. haluun maalata, piirtää ja soittaa kitaraa ja pianoa vaikka mulla ei ole aavistusta miten mitään noista tehdään. haluun vaan olla välittämättä ja pitää hauskaa. haluun vaan toivottaa kaikille hyvää syksyä, sitä mä haluan.

mun kuiskaus on vain avunhuuto pimeään

ärsyttää. kaikki. ihan oikeesti, en muista millon viimeks mua ois ärsyttäny näin paljon. millon viimeks oon heitelly kännykkää seinään viikon sisällä kahdeksaan kertaan. tää on naurettavaa. onneks mulla on tukena mun kaks parhainta kaveria. marianne ja iiris. ilman niitä en tiedä mitä tekisin. kai se sit kuuluu näihin nuoruusaikoihin tuntee ittensä epävarmaks, yksinäiseks ja harvinaisen tyhmäksi. onhan se ihan ymmärrettävää. olkoot sitten saatana.

miks kadulla mun läpi kävellään

Taas kerran uus blogi, alko vituttaa. Anteeks kaikille ku joutuu pomppii eri osoitteis koko ajan. Pahoittelen. Koittakaa pärjätä. Mä yritän tällä kertaa oikeesti. Anyway. Viime aikoina en oo postaillu kauheen aktiivisesti ja uusii postauksii onkin pyydetty. Mua tavallaan ärsyttää nyttenki nii latailen vaan kuvia tähän. Seuraavaks kunnon postaus tulossa, mä lupaan. Seuraavas postaukses ei tuu olee näin montaa kuvaa mut nyt kuvaraiskaus koska stna.