mun kuiskaus on vain avunhuuto pimeään

ärsyttää. kaikki. ihan oikeesti, en muista millon viimeks mua ois ärsyttäny näin paljon. millon viimeks oon heitelly kännykkää seinään viikon sisällä kahdeksaan kertaan. tää on naurettavaa. onneks mulla on tukena mun kaks parhainta kaveria. marianne ja iiris. ilman niitä en tiedä mitä tekisin. kai se sit kuuluu näihin nuoruusaikoihin tuntee ittensä epävarmaks, yksinäiseks ja harvinaisen tyhmäksi. onhan se ihan ymmärrettävää. olkoot sitten saatana.