tytöt hiipivät yöllä salaa karkuun pihatietä pitkin tepastellen. keskellä viileää asfalttia makasi yksinäinen käpy. vuorotellen tytöt potkivat käpyä pitkin katulamppujen valaisimia katuja, puhuen samalla huolistaan ja murheistaan. vaikka käpy joskus menikin ojan puolelle ja puskiin - se aina löysi tiensä takaisin tyttöjen jalkojen juureen. palattuaan toisen tytön pihalle, huomasivat he järkyttävän kauniin tähtitaivaan loistavan heidän yläpuolellaan. sitä oli pakko jäädä ihastelemaan joten tytöt kapusivat trampoliinille. välittämättä kylmenevästä ilmasta tytöt keskustelivat tähdistä. tähtikuvioista, tähdenlennoista, satelliiteista sekä lentokoneista, matkustamisesta ympäri maailman. jotenkin niin kauhea mutta silti niin kaunis ajatus että kuollessaan tähti tippuu alas ja viimeisellä matkallaan se saa toteuttaa jonkun toiveen. näihin ajatuksiin tytöt lopettivat iltansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti